Päivä 5 - Lisäyö

Illalla huomasin kuulokkeisiini kuuluvista silikonitulpista toisen pudonneen jonnekin matkan varrelle. Tämä ei suoranaisesti tee niistä käyttökelvottomia, sillä minulla on kotona varatulppia, mutta ne eivät tietenkään kotoa käsin auta minua tien päällä, joten aamun ohjelmassa ensimmäisenä oli uusien kuulokkeiden ostaminen. Savonlinnan Citymarket sattui myymään täsmälleen samaa mallia, joten minun ei tarvinnut edes totutella uuteen ergonomiaan tai äänenmaisemaan.

Uusien kuulokkeiden ja tukevan hotelliaamiaisen voimalla lähdin kohti Mikkeliä, jonka olin päättänyt ottaa seuraavaksi päämääräksi sääennusteiden ja jaksamisen perusteella. Länteen sijoittunut Mikkeli tarkoitti päivän polkemisen taittuvan myötätuulessa sivutuulen sisään, ja lisäksi vain vähän reilu sadan kilometrin matka sopi hyvin eilisestä puristuksesta vielä hiukan uupuneille lihaksilleni. Olin lisäksi päättänyt tehdä tästä viimeisen ajopäivän ja jatkaa Mikkeliin päästyäni junalla suoraan Helsinkiin. Vaikka tarkoituksenani oli matkan alussa jatkaa Savonlinnasta vielä useamman päivän ajan eteenpäin, söi Imatralla vietetty lisäpäivä matkabudjettiani yhden päivän verran ja lisäksi jonkinlainen laiskuus oli iskemässä päälle. Olin siksi tähdännyt Mikkeliin saapumiseni siten, että ehtisin käydä uimassa ja syömässä ennen iltajunan lähtemistä.

Matka kohti Mikkeliä alkoi hitaanlaisesti, jonka huomasin pian johtuvan ainakin osittain vajaasta takarenkaasta. Mitään vuotoa siinä ei ollut, mutta useamman päivän raskas ajaminen oli saanut paineen laskemaan ja niinpä pysähdyin täyttämään renkaan pienellä matkapumpullani. Tämän jälkeen polkeminen jatkui sujuvasti aina 60 kilometrin päässä sijainneelle Juvalle asti. Siellä jouduin ikäväkseni huomaamaan, että toisin kuin muistellut, loppumatka Mikkeliin ei jatkunutkaan hiljaista ja mäkistä valtatie 14:aa pitkin, vaan vilkasta viitostietä. Tämä ei välttämättä olisi mikään ongelma, mutta juuri tällä kohtaa viitostietä täplittivät tietyöt, joiden kohdalta liikenne ohjattiin kapeille kiertoteille. Tilannetta ei myöskään helpottanut kohdalle sattunut sadekuuro. Onneksi autoilijat vaikuttivat noudattavan tietyöalueen alennettuja nopeusrajoituksia ja odottivat kapeiden osuuksien kohdalla kiitettävän tunnollisesti takanani vastaantulevien kaistan vapautumista ennen ohituksia. Olin silti kiitollinen tietöiden ja sateen loputtua, jonka jälkeen loppumatka Mikkeliin sujui sutjakasti.

Kuuma asfaltti höyryää sadekuuron jälkeen

Perillä kävin suunnitelmieni mukaan uimassa vaihtaen samalla likaiset ajovaatteet puhtaisiin ja nopean ruokailun jälkeen suuntasin rautatieasemalle. Valitettavasti kävi kuitenkin ilmi, että iltajunan kaikki pyöräpaikat oli myyty täyteen. Koska junan tuloon oli vain lyhyt aika, päätin odottaa laiturilla ja kysyä konduktööriltä, josko ylimääräinen pyörä kuitenkin mahtuisi jonnekin, mutta tälläkään saralla ei ollut onnea matkassa. Kaikki illan bussivuorot olivat niinikään ehtineet jo lähteä, joten jouduin jäämään Mikkeliin yöksi. Yllättävän vähäisestä majoitustarjonnasta yöpaikaksi valikoitui jälleen Scandic, joka oli melko hintava, mutta toisaalta hotellista löytynyt sauna ja uima-allas sekä tietysti erinomainen aamupala helpottivat hintalapun suvaitsemista.

Aikaisesta saapumisestani johtuen ehdin vielä illalla käydä katsastamassa kaupungin nähtävyyksiä, joihin lukeutuu hieno kirkko sekä keskustan tuntumassa sijaitsevalla kukkulalla kohoava näkötorni. Ehdin myös pohtia huomisen suunnitelmia ja päätin jatkaa vielä polkemista kohti Lahtea 130 kilometrin päähän. Sieltä on vaikka iltamyöhäänkin helppo hypätä lähijunaan ja suunnata Helsinkiin, tai jäädä vielä yhdeksi yöksi ja tehdä tästä retkestä täysinäinen rengasmatka.


Päivä 4:
Savonlinna - Mikkeli
Matka: 106 km
Ajoaika: 4 h 23 min
Keskinopeus: 24,1 km/h
Reitti: valtatie 14, valtatie 5